lauantai 22. lokakuuta 2016

Vanhan pöydän uusi elämä

Tasan vuosi sitten pääsin käymään perhetutun luona heidän ulkorakennuksen yläkerrassa, jonne oli kerätty kaikenlaista vanhaa tavaraa vuosien varrella. Perhetuttuni oli luopumassa osasta tavaroista ja pääsin ostomielessä katselemaan vintin esineistöä. Vintti oli täynnä ties miten paljon mielenkiintoisia esineitä. Alakerrassa oli autotalli, mistä bongasin kaikenlaisen rojun alta pienen vanhan pöydän. Maalipinta oli pahasti kulunut ja pöydän päällä oli selvästi tehty jotain maalaushommia. Puuosiltaan se oli kuitenkin ihan siistissä kunnossa. Kysyin pöydän hintaa ja tähän tuttuni reagoi yllättyneenä, että ihanko tosissaan olin kiinnostunut tuosta rumasta pöydästä. "Saat sen ihan ilmaiseksi" oli vastaus ja niinpä pöytä päätyi meille.

Pöydän päälle oli selvästi sudittu joskus vuosikymmeniä sitten jonkinlaiset kiiltävät kerman väriset lattiamaalin jämät päälle. Laatikko puuttui ja pöytälevyä koristi monen kirjavat maalitahrat. Ikäväkseni en tullut ottaneeksi pöydästä kuvaa tuolloin.

Vanha maali poistettiin hiomalla

Alkutöiksi pöytä hiottiin. Ja siihen kuntoon se jäikin pitkäksi aikaa; tuli kaikenlaista muuta ja pöytä jäi keskeneräisenä säilytykseen vanhempieni luokse. Syksyllä otin sen kuitenkin vihdoin ja viimein käsittelyyn.




Koska pöydästä oli alkuperäinen laatikko hävinnyt, isäni teki siihen uuden. Kirpputorilta olin löytänyt jo aiemmin vanhan vetimen. Ostin sammaleenvihreää maitomaalia perinneliikkeestä ja kaivoin vernissan kaapista. Maalausprojekti alkoi.



Meillä ei ole mitään erillisiä tiloja, missä tälläisiä maalausprojekteja voisi toteuttaa, joten levitin vanhan suihkuverhon keittiön pöydälle ja ryhdyin hommiin. Tässä kuvassa pöytä kuivuu ensimmäisen maalauskerran jälkeen.



Pöytälevyn alapuolella on jälkiä alkuperäisestä maalista.


Pöytä ennen vernissalla käsittelyä. Löysin kaapista jotakin kultamaalia ja maalasin sillä pienet yksityiskohdat pöytään. Pöytälevy on tarkoitus jättää tuohon kuntoon. Sen käsittelin kirkkaalla puuöljyllä.


Vernissa tummentaa ja syventää väriä huomattavasti.



Tältä valmis pöytä nyt näyttää. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen vaikka välillä mietin, tuliko kultauksen kanssa hieman liioiteltua. Mutta monesti mietin näissä omissa pikkuprojekteissa, että on välillä parempi vetää överit kuin vajarit.

Nyt pitää vain keksiä, että mihin tämän pöydän sijoittaisi. Enää en raaskisi viedä tätä vanhempieni luokse säilytykseen.