Pöydän päälle oli selvästi sudittu joskus vuosikymmeniä sitten jonkinlaiset kiiltävät kerman väriset lattiamaalin jämät päälle. Laatikko puuttui ja pöytälevyä koristi monen kirjavat maalitahrat. Ikäväkseni en tullut ottaneeksi pöydästä kuvaa tuolloin.
Vanha maali poistettiin hiomalla |
Alkutöiksi pöytä hiottiin. Ja siihen kuntoon se jäikin pitkäksi aikaa; tuli kaikenlaista muuta ja pöytä jäi keskeneräisenä säilytykseen vanhempieni luokse. Syksyllä otin sen kuitenkin vihdoin ja viimein käsittelyyn.
Koska pöydästä oli alkuperäinen laatikko hävinnyt, isäni teki siihen uuden. Kirpputorilta olin löytänyt jo aiemmin vanhan vetimen. Ostin sammaleenvihreää maitomaalia perinneliikkeestä ja kaivoin vernissan kaapista. Maalausprojekti alkoi.
Meillä ei ole mitään erillisiä tiloja, missä tälläisiä maalausprojekteja voisi toteuttaa, joten levitin vanhan suihkuverhon keittiön pöydälle ja ryhdyin hommiin. Tässä kuvassa pöytä kuivuu ensimmäisen maalauskerran jälkeen.
Pöytälevyn alapuolella on jälkiä alkuperäisestä maalista.
Pöytä ennen vernissalla käsittelyä. Löysin kaapista jotakin kultamaalia ja maalasin sillä pienet yksityiskohdat pöytään. Pöytälevy on tarkoitus jättää tuohon kuntoon. Sen käsittelin kirkkaalla puuöljyllä.
Vernissa tummentaa ja syventää väriä huomattavasti.
Tältä valmis pöytä nyt näyttää. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen vaikka välillä mietin, tuliko kultauksen kanssa hieman liioiteltua. Mutta monesti mietin näissä omissa pikkuprojekteissa, että on välillä parempi vetää överit kuin vajarit.
Nyt pitää vain keksiä, että mihin tämän pöydän sijoittaisi. Enää en raaskisi viedä tätä vanhempieni luokse säilytykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti