keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Arkisten esineiden kauneus

Huomaan usein ihmetteleväni, miten ennen arkisetkin esineet olivat niin kauniita. Välillä tuntuu, että tässä hetkessä lähestulkoon kaikki on kääritty muoviin ja mitään ei ole tehty kestämään. Monet arkiset asiat, joita käytämme päivittäin, eivät suoranaisesti hivele estetiikan tajuani.

Kumpi inkivääri-pakkaus tulee todennäköisemmin säästettyä?

Olen jo jonkin aikaa vaihtanut arkisiakin asioita hivenen kauniimpiin, mutta välillä se on ollut vaikeaa. Joko se ei ole ollut käytännöllistä (keittiössä muovi on vain niin kätevää) tai jotain järkevää vastinetta ei ole ollut tarjolla. Olen monesti katsellut kirpputoreilla vanhoja lasipulloja ja miettinyt, miten kauniilta esimerkiksi pyykinpesuaine näyttäisi sellaisessa. Olisiko se kuitenkaan käytännöllinen arjessa? Pitää ehkä joskus kokeilla.

Vasemmanpuoleinen voiastia toisi juhlan tuntua arkeen, mutta kannen nupin takia sen päälle ei voi pinota mitään jääkaapissa

Voisiko nykypäivän avaimet muotoilla yhtä kauniisti kuin ennen vanhaan?

Mutta kokivatko ihmiset ennen arkisetkin esineet kauniina? Vai olivatko ne heille yhtä arkisia ja mitäänsanomattomia kuin useat esineet tällä hetkellä minulle? Missä vaiheessa 2010-luvun arkiset esineet muuttuvat antiikiksi ja milloin ne löytävät paikkansa ihmisten hyllyiltä koristeena?

Vaikeaa kuvitella, että vasemman puoleiset kosmetiikkapullot koristaisivat joskus jonkun hyllyä

Monet esineet, joita minä pidän kauniina, eivät taas kiinnosta Mummuani, joka on 88-vuotias. Hän usein ihmettelee, miksi haluan tuoda kotiini "rumaa vanhaa roinaa" kun kaupasta saisi uutta ja kiiltävää.

Kodistamme löytyy sekä 1800-luvun biedermeier tuoli että 2000-luvun Ikea tuoli

Kumpi mittakannu kestää pidempään käytössä, jos alamme laskemaan tästä hetkestä?

Ehkä Mummuni makumieltymykset kuvaavat sen ajan ihmisten ajatuksia; uusi koetaan hienompana kuin vanha, koska ennen harvoin sai mitään uutta. Monet tavarat maksoivat enemmän, kuin mitä tällä hetkellä vastaava maksaa. Siksi monet esineet olivat toisten vanhoja ja ne kulutettiin loppuun asti ennen uuden hankintaa. Uusi tavara oli siis arvokkaampi kuin jonkun toisen vanha.

Miksi haluan juoda arkisin tästä vanhasta 1960-luvun sinappilasista, kuin kaupasta saisi uusiakin laseja? Kumpi sinappipakkaus houkuttelisi sinua kaupassa enemmän?

Harva arkinen käyttöesine valmistetaan enää Suomessa. Monen tavaran pohjassa on monelle tuttu Made in China teksti. Monesta tavarasta on tullut meille kertakäyttöistä. Johtuuko se sitten siitä, että monet asiat maksavat vähän ja emme koe siksi tavaralla olevan suurta arvoa?

Kuinka moni meistä säästää lahjaksi saamansa konvehtirasian esimerkiksi korttien säilytykseen sopivana rasiana?

En väitä, että ennen kaikki olisi ollut paremmin. Monet asiat olivat paljon huonommin ja olen onnellinen, että saan elää tässä hetkessä. Mutta voisiko meillä olla jotakin opittavaa entisen maailman arjen estetiikasta? Voisiko asioita tehdä kestämään ja kaunistamaan kotiamme? Voisiko arkiset esineet olla sellaisia, että ne haluaisi laittaa esille koristeeksi sen sijaan, että ne piilotetaan kaappeihin?

Vasemman puoleinen rasia on metallinen ja olen laittanut sen sisälle hammastikkuja

Lopuksi vielä muutkin ottamani vertailukuvat. Mitä ajatuksia kuvat sinussa herättävät?

Molemmat desilitramitat ovat käytössä keittiössämme

Kalentereilla on 98-vuotta eroa


Oikeanpuoleinen käsirasva on ostettu Portugalista. Kyseinen firma on säilyttänyt tuubin ulkonäön samanlaisena aina 1930-luvulta lähtien


Vasemmanpuoleinen vaaka on 1950-luvulta. Kumpikohan kestää tästä hetkestä vielä 50 vuotta käytössä?


1700-luvun arkku on ollut olemassa jo lähes 250-vuotta. Kummasta säilytyslaatikosta on iloa vielä pitkään? Kumman avaaminen on jännittävämpää?
Kumpi puhelin mahtaa löytyä antiikkiliikkeestä sadan vuoden päästä? Vai löytyykö sieltä molemmat?

7 kommenttia:

  1. Pakko vielä kommentoida, nimittäin eilen juuri samaa asiaa mainitsin miehelle :) Televisiossa oli iso vesipullo ja mainitsin että muuttuukohan nuo joskus antiikiksi ja ihmiset keräävät sellaisia kotia koristamaan...hih :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en osaa kuvitella ollenkaan, että tämän hetkiset becel-purkit ja bonaqua pullot päätyisivät kenenkään hyllyyn. Mutta eihän sitä tiedä; ehkä sitten, kun olen itsekin 88-vuotias ihmettelen, miten jotkut viitsii katsella sellaisia roskia hyllyssään :D

      Poista
  2. Ai kun kiva postaus! Estetiikalle ei paljonkaan anneta arvoa tänä päivänä, harmi. Muut asiat sanelee.
    Tuo esineiden ja pakkauksien arvostaminen on outo laji monella tapaa. Teinaripoika on esim. peli/rekvisiittakeräilijä ja siinä on ehdottoman tarkkaa, että saisi myös pakkaukset säilymään - arvaa vaan, paljonko vaatehuoneestaan löytyy erilaista pakkausta ties millekin öttiäiselle :) Eilen siivoilin kaappiani ja heittelin turhaa tavaraa pois, jolloin poika bongasi noin kymmenen vuotta vanhan, isohkon, erikoisesti aukeavan tietokone-ohjelman muovilaatikon. Roskiksen sijaan laatikko sisältöineen siirtyi pojan kätköihin, siksi, että nykyään kaikki kotelon on pahvilootia tai pelkkiä paperipusseja. Minusta tuo muovilaatikko oli karmea (en erityisesti tykkää muovista), enkä todellakaan olisi sitä säliyttänyt, mutta yhdentyypin keräilijä näkee toisin :) Tiedä sitten mikä arvo (?) sillä tulee joskus olemaan.
    Aina joskus muistutan itseäni, että kaikki, mikä on valmistettu, on myös jonkun suunnittelemaa! Aina ei uskoisi, että jokin tuote tai pakkaus on ihan oikeasti vartavasten suunniteltu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi :) Juuri Facebookissa Pelastetaan vanhat esineet-ryhmässä pohdittiin, mitä voisi säästää tuleville sukupolville ns. pelastettavaksi :) Aika moni totesikin, että voisihan sitä laittaa vaikkapa tyhjän maitotölkin säilöön. Ehkä 50 vuoden päästä joku sisustaa keittiötään vanhoilla 2000-luvun alun ruokapakkauksilla, ihan niin kuin nyt moni tekee 1950-1970-lukujen tavaroilla ja pakkauksilla :)

      Poista
  3. Hyvä postaus! Olen miettinyt monesti samoja asioita. Ennen oli käyttöesineet tosiaankin kauniita! Ja onnea on omistaa tuollainen komea vanha puhelin niinkuin viimeisessä kuvassa näkyy - siis tuo puinen :) Täällä samoja olen pohdiskellut: http://vileksenhovi.blogspot.fi/2015/11/antiikkia-antiikkia.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun tulit käymään blogissani :) Sulla on myös hauskan oloinen blogi, pitääpä tutustua siihen :) Tuon puhelimen ostin joskus kun olin vielä köyhä opiskelija ja kylläpä sitä pohdinkin raaskinko ostaa vai enkö... ostin kuitenkin ja en ole katunut tätä ostosta :)

      Poista
    2. Kiva kuulla! :) Meinasin liittyä lukijaksesi kun kommentoin tänne mutta en pysty lisäämään blogiasi tuon bloggerin luku listan kautta kun tulee ilmoitus että yli 300 luettavaa on täynnä. Mutta jos sinulla olisi tuossa sivupalkissa se "liity sivuston lukijaraati" niin sen kautta pystyn liittymään. :) Tervetuloa lukijakseni! Nuo puhelimet on kyllä komeita. Minäkin sellaisesta vielä haaveillen :)

      Poista